Olisinpa sinkku.

Se on syksy taas. Perheessä neljällä on ollut jo antibioottikuuri, itseni mukaan lukien. Räkää pukkaa joka tuutista ja lapset ovat.. no, kiukkuisia!! Ja mitä se tarkoittaa? Noh, öisin ei saa nukuttua kun milloin kenelläkin on paha olo ja korviin sattuu. Lääkitse, lohduta, silittele, anna maitoa, etsi tuttia.. joka jumalan yö! Ja jos lapset sattuvat nukkumaan, niin ainakin itsellä särkee päätä tai on nenä niin tukossa, ettei pysty hengittämään. Tai mies kuorsaa.

Ja sitten herätään aamulla kellon soittoon, vaikka juuri silloin kaikki nukkuisivat makeasti - flunssainen vauva mukaan lukien.. en ole töissä, mutta toimin lasten hovikuskina ja kouluun se herätyskello meitä hoputtaa. Voin kertoa, että äiti on vähän väsynyt.

Ja niin pääsemme taas siihen, kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen. Minuun vaikuttaa ehdottomasti eniten väsymys! Väsyneenä sorrun helposti vanhoihin tapoihin - selkeästi uudet tavat eivät ole vielä juurtuneet yhtään mihinkään. Tekee aamukoomassa mieli iso kupillinen kahvia ja jättimäinen sämpylä. Ruokaa ei oikein jaksa laittaa, vaan rääpii kokoon mitä kiinni saa (sitäpaitsi flunssaiset lapset eivät kuitenkaan syö mitään).. välipalaksi nappaa nopeita hiilareita, koska ei ole ehtinyt/muistanut/jaksanut syödä.

Välillä suututtaa, että miksi olen ylipäätään lupautunut mukaan tälläiseen projektiin?! Kaikki pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat suistavan junan raiteiltaan.. en ole saanut juostuksikaan tämän räkätaudin ja siitä johtuvan oheistoiminnan vuoksi.

Joten: OLISINPA SINKKU. Ei tarvitsisi vaivata päätään kuin omista syömisistä, omista nukkumisista ja omista liikunnoista. Olisi enemmän rahaa ja enemmän aikaa. Voisi mennä ja tulla miten haluaa.. Okei, en tarkoita sitä. Rakastan lapsiani ja perhettäni eniten maailmassa, mutta välillä tuntuu toivottomalta. Ihankuin ne tahallaan sabotoisivat mun projektiani! Ja kuitenkin tiedän, että kaikki on kiinni minusta itsestäni. Kukaan muu ei tunge paskaa epäterveellistä ruokaa kurkustani alas, kuin minä itse. Tiedän, etten todellakaan ole ainoa, joka kärsii väsymyksestä ja oman ajan puutteesta, flunssaisista lapsista ja ruuhkavuosista. Kyllä minäkin tähän pystyn! Heti kun räkä lakkaa valumasta ja lapset antavat taas nukkua ;)